Rovaniemen Sinooperi tekee kuolemaa, ja sensitiivisenä ihmisenä olin toki kuolinpesällä ottamassa kaiken hyödyn vainajan tarjouksista häitämme ajatellen. Olin jo aiemmin käynyt siellä katselemassa, ideashoppaamassa niin sanotusti, mutten löytänyt oikein mitään. Kaikki oli melko kallista kun ottaa huomioon, ettei tällä morsmaikulla ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mitä pitäisi hankkia.
Olen muutenkin ollut hankala morsian. En siksi, että hirviönä määräilisin muita ja laatisin hiki otsalla suunnitelmia, vaan siksi, ettei minulla ole ollut mitään ajatuksia koko hääjuhlasta. Kaasoparkani on yrittänyt kaivaa minusta jotakin hahmotelmaa esiin, mutta vastaukset ovat olleet melko raakileita. "Juu, puku pitää olla! En mene alasti", "jotain koristeita olisi kiva saada ja kukkia mut en tiiä mitä", "ai niin, en voi mennä lenkkareissa".
Suuressa epätoivon puuskassani aloin selailla nettiä, pakkohan jonkun on ollut jakaa hienot ideansa. Löysinkin ison läjän hääblogeja, joiden nimiä luin vähintäänkin ivallinen ilme naamallani. Voi kamalaa, joku on jaksanut tätäkin touhua vuoskaudet. Minä jaksan hädin tuskin muutaman kuukauden. Valitsin umpimähkään pari blogia (valitsemissani oli vähiten kirjoitusvirheitä) ja aloin kahlata niitä läpi.
Ennenkuin huomasinkaan, olin lukenut blogeja jo sivukaupalla. Kaikkea hölmöä siellä on toki välissä, mutta aina välillä esiin pongahtaa hyväkin idea. Päästyäni yhden blogin loppuun etsin irvistellen kaameuksien seasta toisen, joka vähiten aiheutti tykytystä ohimossani. Ja taas mentiin, ideoita sateli, ehdottelin niitä sulhasellekin. Ja sulhanen torppasi minkä kerkesi. No, hyväksyi se jonkun idean kuitenkin.
Sinooperin hautajaisalennuksia tutkaillessani huomasin yhtäkkiä jonkinlaisen vision hahmottuneen. Jo hieman vähiin käynyt valikoima tuli syynättyä tarkkaan läpi ja Henrin syli alkoi täyttyä tyhjentäessäni hyllyjä. Kotiin päästyäni tilasin "hääkarkit" ja yhdeltä blogisivulta pöllin muutaman hyvän kappaleidean iloisesti hymyillen. Ja sitten tajusin sen...
En kärsi hääkuumeesta, mutta hyvänen aika... lämpö on kuitenkin koholla.
